Miksi matalatehoisia hyppelyitä kannattaa sisällyttää ohjelmaan? (Olli ja Henri)

Posted Leave a commentPosted in Blogiteksti

Miksi matalatehoisia hyppelyitä kannattaa sisällyttää ohjelmaan? (Olli, Henri ja Tuomas) Matalatehoisesta hyppelystä on suuresti hyötyä useissa eri urheilulajeissa ja liikuntamuodoissa aina tanssista yleisurheiluun ja kamppailulajeista pallopeleihin. On oikeastaan aika vaikeaa keksiä maalla tapahtuvaa lajia tai toimintaa, jossa matalatehoisesta hyppelystä ei olisi hyötyä joko suorituskyvyn tai terveyden näkökulmasta. Siitä huolimatta tämä harjoittelun osa-alue saa harmillisen vähän huomiota osakseen. Tämä blogiteksti on Athletican blogin ensimmäinen (mutta ei viimeinen) aiheeseen pureutuva kirjoitus. Tekstin videosta saat ison kasan käytännön […]

Hyvä perusvoimakausi – Ei pelkkää lihaksen kasvatusta (Tuomas ja Olli)

Posted Leave a commentPosted in Blogiteksti

  Hyvä perusvoimakausi – Ei pelkkää lihaksen kasvatusta (Tuomas ja Olli) Dualistinen malli voiman kasvatuksesta joko lihasmassan tai hermostollisen käskytyksen kautta on yliyksinkertaistava, sillä voimantuottoon vaikuttavat ainakin 1) lihasten poikkipinta-ala (selittää noin puolet ihmisen voimantuottokyvystä) 2) liikehermoston kyky käskyttää yksittäisiä lihaksia, 3) liikehermoston kyky lihasten väliseen koordinaatioon liikkeessä 4) lihassolujen supistus- ja energiantuotto-ominaisuudet 5) lihasjännekompleksin sekä muiden tuki- ja sidekudosten kyky välittää voimaa sekä varastoida ja vapauttaa elastista energiaa. TAULUKKO: Yksinkertaistettu malli voiman lajien harjoittamisen […]

Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu – Yleisvoima ja lajivoima (Tuomas ja Olli)

Posted Leave a commentPosted in Blogiteksti

MITÄ TARKOITETAAN HERMOSTOLLISELLA MAKSIMIVOIMAHARJOITTELULLA? Niin sanotusta hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta eli kovista 1–3 toiston sarjoista on hyötyä lähes kaikessa urheilussa. Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu parantaa yksittäisten lihasten käskytyskykyä, lihasten välistä koordinaatiota harjoitettavassa liikkeessä sekä todennäköisesti lisää itse lihassolujen kykyä tuottaa enemmän voimaa poikkipinta-alayksikköä kohden. Niinpä suhteellista voimaa korostavien lajien eli lajien, joissa omaa kehoa liikutellaan tai kannatellaan painovoimaa vastaan, urheilijoille hermostollinen maksimivoimaharjoittelu antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa eli lajeissa, joissa kehon […]

Kuinka syödä harjoittelua tukevasti ja terveellisesti? (Olli ja Henri)

Posted Leave a commentPosted in Blogiteksti

Harjoittelua tukevaan ravitsemukseen pätee yksinkertaistetusti sama sääntö kuin itse harjoitteluunkin – Perusasioiden tulisi olla kunnossa ennen kuin lähdetään ”hifistelemään”. Riittävä energiansaanti, oikeanlainen makroravinteiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) välinen suhde sekä riittävä vitamiinien ja hivenaineiden saanti ravinnosta on kehittävän harjoittelun kannalta se perusta jonka päälle rakentaa. Kun perusta on kunnossa voi sitä täydentää muutamilla toimivilla lisäravinteilla ja monipuolisestakin ruoasta mahdollisesti vajaukselle jäävillä vitamiinilisillä. Mitä tulisi syödä? Kuntoillessa ja urheillessa ihminen käyttää energiantuottoon pääasiassa hiilihydraatteja ja rasvoja. Hyvin lyhyissä ja […]

Lihasmassan hankinta (Tuomas)

Posted Leave a commentPosted in Blogiteksti

Liikuntasuorituksissa, joissa liikutellaan tai kannatellaan ulkoista objektia, korostuu absoluuttinen voima eli ihmiskehon kyky tuottaa mahdollisimman paljon voimaa huolimatta kehon massasta. Esimerkki tällaisesta urheilusuorituksesta on vaikkapa maastaveto. Jos absoluuttinen voima on tavoitteena, niin kannattaa maksimoida kaikki voimantuottoon vaikuttavat komponentit eli lihasmassan määrä, liikehermoston kyky käskyttää yksittäisiä lihaksia, liikehermoston kyky voimantuoton kannalta optimaaliseen lihasten väliseen koordinaatioon liikkeessä, lihassolujen proteiinikoneiston laatu maksimaalisen voimantuoton näkökulmasta sekä lihasjännekompleksin sekä muiden tuki- ja sidekudosten rakenteelliset seikat maksimaalisen voimantuoton näkökulmasta. Jos puolestaan […]