Marianne Kosonen

Marianne otti Athleticaan yhteyttä sillä halusi lisää ponnistusvoimaa ja maksimivoimaa muun muassa parkour- ja ilma-akrobatiaharrastuksia varten. Sekä maksimivoimaa että nopeusvoimaa lähdettiin siis kehittämään 6kk aikajänteellä ja alta löytyvät ohjelmaprojketin tulokset. 

Liike Alkutestitulos 18.6.2015 Välitestitulos 30.9.015 Lopputestitulos 11.1.2015 Muutos %

(alku – väli)

Muutos %

(väli – loppu)

Muutos %

(alku – loppu)

Vauhditon pituus  128 cm 133 cm  145 cm   + 4 % + 9 %   + 13 %
Vertikaalihyppy  22 cm 26 cm   25,5 cm  + 18 % – 2 %   + 16 %
Maastaveto 5 RM*  71 kg 85 kg  92,5 kg   + 19,7 %  + 9 %  +23 %
Leuanveto, toistomaksimi kehonpainolla 0 kpl 0 kpl 1 kpl ei muutosta + ääretön % Ensimmäinen leuka 

omalla kehonpainolla!

Leuanveto, toistomaksimi

punaisella vastuskumilla avustettuna

1 kpl 3 kpl 3 kpl + 200 % ei muutosta + 200 %
Leuanveto toistomaksimisi

mustalla vastuskumilla avustettuna

3 kpl 8 kpl ei testattu + 166 %
Pystypunnerrus 2 RM  26 kg 27,5 kg  28, 5 kg   + 6 %  + 4 %  + 10 %

* RM = Repetition Maximum eli toistomaksimi, 5 RM = Viiden toiston maksimi.

Alla Marianne avaa kokemuksiaan harjoitusprojektista omin sanoin:

Olen 53-vuotias erilainen muori. Koko aikuisikäni olen hieman vaihtelevaisesti harrastanut kuntoliikuntaa painottaen vahvasti kestävyyslajeja ja liikunnallisten kanssasisarieni tavoin heilunut kaikenlaisilla ryhmäliikuntatunneilla. En ole ollenkaan kilpailuhenkinen ja liikunkin ainoastaan omaksi ilokseni. Viidenkympin paremmalla puolella hurahdin harrastamaan sirkusta ja parkouria ihan vain päätyessäni Pasilaan. Minulla on vahva taipumus kokeilla juttuja, joihin minulla ei ole pienintäkään taipumusta. Pahimmat puutteet paljastuivat parkourin parissa. Parkourissa tarkoitus on edetä esteiden yli ja ali mahdollisimman nopeasti ja sulavasti. Sirkuslajeissa taas vaaditaan liikkuvuutta, räjähtävää voimaa ja tasapainoa. Kestävyyskunto ei kauheasti auta kummassakaan.

Pasilan piireissä piilevän huikean hyvän hengen vuoksi en halunnut luopua harrastuksistani, joten päätin parantaa puuttuvia ominaisuuksia hintaan mihin hyvänsä. Koska tavoitteenani ei ollut painonpudotus tai kestävyyskunnon hankinta, hylkäsin mielessäni netin kaikki kunto-ohjelmat ja tavalliset PT-tarjoukset ja otin yhteyttä suoraan Athleticaan. Suurin haasteeni oli kunnioitettavan korkea aloitusikä nopeus- ja ponnistusvoiman hankkimista ajatellen. Myös se tosiasia, että nyt ei oltu herättelemässä kehon muistia nuoruusajoilta, koska en ole ollut koskaan nopea, notkea tai räjähtävä liikkuja, toi omat haasteensa. Taisin siis olla pojille aivan uusi aluevaltaus.

Pojat ottivat haasteen vastaan. Hitaana ja perusteellisena persoonana tilasin heti kättelyssä puolen vuoden ohjelman tavoitteena hankkia räjähtävää voimaa, nopeutta ja ponnistusvoimaa, lisätä liikkuvuutta ja saada vedettyä yksi leuka kehonpainolla. Viimeksi mainittu oli itselleni tärkeä konkreettinen tavoite, jonka saavuttaminen olisi riittävän selvä merkki ohjelman onnistumisesta.

Tuumasta toimeen. Paksu pinkka tulostettua treeniohjelmaa, palautusjuomapullo ja vastuskuminauhat kassissa lompsin kuntosalille tekemään ensimmäistä treeniä. Muutamaa satunnaista kokeilua lukuunottamatta salitreenaus oli täysin vierasta. Olen koettanut koko ikäni kiertää kuntosalit kaukaa. Laitteet muistuttavat keskiaikaisia kidutusvehkeitä ja ajatuskin vapaitten painojen kanssa pelleilemisestä pelotti. Kerroin kyllä, että minulla ei ole aiempaa kokemusta kuntosalitreenauksesta. Alkutesteissä käytiin läpi pääpiirteittäin tärkeimmät liikkeet ja olihan uusista liikkeistä linkit nettiin. Silti eka kerralla nousi pala kurkkuun. Ohjeiden kummalliset merkinnät pistivät päätä pyörälle ja muisti teki tepposiaan liikkeiden osalta. Motivaatio oli kuitenkin kova ja pikku hiljaa alkoivat treenit sujua. Pasilan puntilla oli onneksi aina joku, jolta saattoi kysyä neuvoa. Sähköposti oli myös aktiivisessa käytössä ja ongelmiin sain nopeasti vastauksen. Tykästyin välittömästi salilla treenaukseen. Aikaa ohjelman suorittamiseen lämmittelyineen ja pähkäilyineen meni ainakin 1,5 tuntia kerralla. Aivan uutta oli pitkät tauot sarjojen välillä, pieni toistojen määrä ja liikkeiden tekeminen mahdollisimman suurilla painoilla (tai mahdollisimman räjähtävästi).

Uskoni Athletican tietotaitoon oli alusta alkaen luja, mutta usko oman osuuteni hoitamiseen uhkasi välillä horjua. Motivaatio tekemiseen, tekemisen hauskuus ja jaksaminen säilyivät koko ohjelman ajan hyvin, mutta välillä iski epäilys, että kaikkia liikkeitä ei tullut tehtyä ihan oikein tai riittävällä teholla. Aluksi tuli myös lievästi lintsattua lepopäivistä. Tarkka päiväkohtainen ohjelma oli aivan keskeisen tärkeä tekijä onnistuneeseen lopputulokseen. Treenaamisen teoriaa tarjoiltiin testitilanteissa, mutta se kaikki tieto meni kyllä yli ja ohi. Ihailtavaa oli Ollin ja Tuomaksen poikamainen innostus tieteellisen tutkimuksen kautta saavutetun tietämyksen siirtämisessä käytännön ohjelman tekemiseen ja luja usko tulosten saavuttamiseen myös minun kohdalla. Päätin, että minun osani oli vain yrittää toteuttaa ohjelmaa mahdollisimman tunnollisesti.

Lopputestien numeeriset tulokset huimine prosentteineen puhukoot puolestaan. Erityisen iloinen olin siitä että älysin ottaa tavoitteeksi vetää ensimmäisen leuan kehonpainolla. Se oli selkeä tavoite ja ikäiselleni ja painoiselle naisihmiselle mahtava saavutus, mielestäni. Kun parkourissa boxille hyppääminen, seinäjuoksu tai käsin roikkumalla eteneminen on edelleen haastavaa ja ilma-akrobatiassa räjähtävyyttä ei yhäkään ole riittävästi, voin aina käydä vetämässä yhden leuan muistutukseksi siitä mitä tunnollisella ja tavoitteellisella treenaamisella hyvin laaditun ohjelman mukaisesti saa aikaan.

Suosittelen sinullekin Athleticaa. Jos voimaharjoittelu kuntosalilla on uutta kannattaa ehdottomasti tilata Athletican Aloittelijan paketti.

-Marianne